Johtajan katsaus 2016

Pekka Salojärvi

Kertomusvuoden 2016 toiminnan painopisteenä oli edellisenä vuonna toimeenpantujen laajojen organisaatiorakennetta, sopimustoimintaa ja henkilöstöjärjestelyjä koskevien muutosten jalkauttaminen koko Rakennuslaitoksessa sekä Pääesikunnan käynnistämän tilahallinnan sopeuttamisohjelman tukeminen. Näihin toiminnallisiin muutoksiin ja taloudellisiin tavoitteisiin liittyivät myös Rakennuslaitokselle asetetut merkittävimmät tulostavoitteet.

Vuoden 2016 toimintaa voidaan pitää sekä muutosten hallinnan että taloudellisten tulosten kannalta onnistuneena. Keskeiset puolustusvoimien kanssa tehtävän yhteistoiminnan periaatteet uudistettiin ja kirjattiin 14.4.2016 allekirjoitettuun puitesopimukseen. Uuteen organisaatiomalliin liittyvät kaksiportainen johtamismalli ja palveluyksiköiden muuttuneet ja laajentuneet toimialueet on otettu hyvin haltuun palveluyksiköiden johtajien ja toimialapäälliköiden toimesta. Tämä näkyy selvästi Rakennuslaitoksen johtoryhmätyöskentelyn tehostumisena sekä toiminnan ja talouden suunnittelun ja raportoinnin parantumisena. Keskitetyn palvelusopimuksen valmistelu yhteistyössä Puolustusvoimien Logistiikkalaitoksen kanssa on tavoitteiden mukaisesti yhtenäistänyt palvelujen sisältöä. Haasteena on jatkossa vielä palvelujen hinnoittelun ja palvelukuvausten tarkempi yhtenäistäminen laatutyön avulla sekä sopimusten palvelusisällön entistä tehokkaampi avaaminen myös puolustusvoimien hallintoyksiköille.

Rakennuslaitoksen kokonaisliikevaihto vuonna 2016 oli 155,9 milj. euroa. Liikevaihto supistui edelliseen vuoteen verrattuna 10,9 milj. euroa eli 6,6 %. Supistuminen johtui pääosin Senaatti-kiinteistöjen pieninvestointien vähenemisestä, ympäristöpalveluiden vähentymisestä, keväällä 2014 hyväksyttyyn julkisen talouden suunnitelmaan sisällytetystä 7 milj. euron säästötavoitteesta sekä tilahallinnan sopeuttamiseen liittyvistä vuodelle 2016 kohdennetuista 3,2 milj. euron kertaluonteisista leikkauksista. Kolmen vuoden ajanjaksona vuosina 2014 – 2016 Rakennuslaitoksen liikevaihto aleni yhteensä 23,9 milj. euroa (13,3 %). Kun Rakennuslaitos puolustushallinnon virastona saa pääasialliset tulonsa puolustusvoimilta (87 %), voitaneen lyhyenä ajanjaksona tapahtunutta liikevaihdon alenemista pitää osoituksena organisaation joustavuudesta ja sopeutuvuudesta toimintaympäristön muutoksiin.

Puolustusvoimille palautettiin ylijäämän palautuksena 5,5 milj. euroa. Ylijäämä muodostui pääosin energiapalveluista, kiinteistöpalveluista sekä siivouspalveluista. Kun kaikki edellä kuvatut säästötavoitteet oli sisällytetty Rakennuslaitoksen vuoden 2016 budjettiin ja palvelutuotantoa koskevat tulostavoitteet pääosin saavutettiin, voidaan kertomusvuoden toimintaa pitää tehokkaana ja taloudellisena.

Rakennuslaitoksen ylläpitovastuulla oleva huoneistoala oli 2,65 milj. m2, josta puolustushallinnon osuus oli 2,5 milj. m2. Ylläpidettävä huoneistoala pysyi samalla tasolla edelliseen vuoteen verrattuna.

Rakennuslaitokselle asetetut merkittävät säästötavoitteet kohdistuivat pääosin ylläpidon eri toimialoihin. Säästötavoitteet kyettiin toteuttamaan panostamalla toimintojen tehostamiseen ja energiakulutuksen vähentämiseen. Myös puolustusvoimien erillistilausten vähenemisellä oli suuri vaikutus teknisellä toimialalla. Näiden toimenpiteiden lisäksi oli välttämätöntä tehdä kertaluonteisia leikkauksia yhteensä 3,2 milj. euroa, jotta laitos kykeni pysymään tiukoissa kustannusraameissa.

Kertomusvuoden aikana valmistui 30 rakennushanketta. Valmistuneiden hankkeiden kokonaisarvo oli 101,1 milj. euroa. Rakentamisen painopiste oli terveysvaikutteisessa rakentamisessa, valmiusrakentamisessa sekä räjähdevarastorakentamisessa. Suurimpia valmistuneita rakennushankkeita olivat kasarmien peruskorjaushankkeet Karjalan Prikaatissa Vekaranjärvellä, RUK:ssa Haminassa ja Porin Prikaatissa Säkylässä. Uudisrakennuksista merkittävimmät kohteet olivat Ilmasotakoulun Materiaalikeskus Tikkakoskella sekä terveysasema ja päävartio Porin Prikaatissa. Myös räjähdevarastorakentamista jatkettiin suunnitelmien mukaisesti vuonna 2016. Tulevien vuosien rakentamisen painopistealueita ovat erityiskohteiden, valmiusyhtymien kasarmien ja julkisten rakennusten peruskorjaus- ja perusparannustyöt.

Vuonna 2016 toteutettiin maaperän kunnostuksia yhteensä seitsemässä kohteessa. Puolustusvoimauudistukseen liittyen maaperää kunnostettiin Lahden Hennalassa, Kontiolahdella ja Riihimäellä Panssariprikaatin alueella. Lisäksi kunnostuksia tehtiin Tuusulassa, Kokkolassa ja Tikkakoskella. Ympäristöteknisiä tutkimuksia tehtiin yhteensä 12 kohteessa. Vuoden 2016 aikana valmistui ympäristöselvitys Sotinpuron ampuma- ja harjoitusalueella. Vuoden 2016 ympäristötarkkailu järjestettiin suunnitellusti. Tarkkailun piirissä on noin 60 kohdetta. Rakennuslaitos jatkoi myös puolustusvoimien ampumaratojen ympäristönsuojelun teknistä parantamista yhteistyössä puolustusvoimien kanssa. Lisäksi osallistuttiin kansainväliseen yhteistyöhankkeeseen raskaiden aseiden ympäristövaikutusten käyttökelpoisten hallintamenetelmien ja –tekniikoiden määrittämiseksi.

Rakennuslaitoksen hallintotoimialalla tehtiin kertomusvuoden aikana lukuisia uudistuksia toimintatapoihin. Keskeisimpiä oli hankintojen keskittäminen perustamalla virtuaalisesti toimivat hankintatiimit eli kilpailutus- ja sopimushallintatiimi, ostotiimi sekä hankintajärjestelmätiimi. Hankintojen keskittäminen on jo ensimmäisen toimintavuoden aikana lisännyt merkittävästi tehokkuutta, hankintojen laatua sekä suunnitelmallisuutta. Toinen keskeinen hallintotoimen uudistus oli konesalipalvelujen ulkoistaminen Valtorin kautta kertomusvuoden aikana. Kolmantena merkittävänä saavutuksena voidaan mainita 19.12.2016 allekirjoitettu päivitetty valmiussuunnitelma, jonka valmistelu perustui Puolustusvoimien Logistiikkalaitokselta saatuihin suunnitteluperusteisiin. Rakennuslaitos on lisäksi osallistunut kertomusvuonna puolustusvoimien valmiusharjoituksiin sekä suunnittelutilaisuuksiin.

Rakennuslaitoksen henkilötyövuosimäärä oli kertomusvuonna 716 (749). Julkisen talouden suunnitelman tavoiteluku oli 760. Henkilöstön keski-ikä oli 51 v 6 kk ja keskimääräinen eläkkeelle lähtöikä oli 64 v 1 kk. Tehdyn työajan suhteellinen osuus vuosityöajasta laski hieman, mikä johtui sairauspoissaolojen ja tapaturmapoissaolojen sekä henkilöstökoulutuksen määrän lisääntymisestä.

Asiakastyytyväisyyden taso nousi hieman edellisvuodesta. Toteutunut indeksi oli 3,93 (3,92). Tulos ylitti asetetun tavoitearvon 3,9 asteikolla 1 – 5. Tulos on edelleen tutkimuksen vertailuryhmiä korkeampi ja sitä voidaan pitää hyvänä haasteellisessa muutostilanteessa.

Työtyytyväisyyden taso säilyi ennallaan ja oli tehdyn työilmapiirikyselyn mukaan 3,6 asteikolla 1 – 5. Tulos ylitti hieman tavoitteeksi asetetun 3,5 tason.

Rakennuslaitoksen keskeisenä haasteena vuonna 2017 tulee edelleen olemaan palvelutoiminnan järjestäminen tehokkaasti ja taloudellisesti niukkenevissa talousraameissa. Rakennuslaitoksen kehittyneet toimintamallit antavat kuitenkin hyvät mahdollisuudet onnistua.

Parhaimmat kiitokset hyvästä yhteistyöstä kaikille Rakennuslaitoksen asiakkaille ja lämpimät kiitokset koko henkilöstölle hyvistä tuloksista.

 

Pekka Salojärvi
Johtaja