Ympäristö

Ympäristöyksikkö on Rakennuslaitoksen Keskusyksikköön sijoittuva asiantuntijatoimiala, jonka päätehtävänä on tuottaa puolustusvoimille ympäristönsuojelun palveluja. Ympäristötoimialan johtajana toimii Sara Kajander.

 

Ympäristöyksikkö vastaa

  • pilaantuneen maan tutkimus- ja kunnostustehtävistä,
  • harjoitusympäristöjen teknisen ympäristönsuojelun kehittämisestä ja rakennuttamisesta,
  • ympäristötarkkailun järjestämisestä,
  • ympäristötiedon hallinnasta sekä
  • jätehuollon kehittämisestä.

Erityisosaamisaloja ovat sotilastoiminnan ympäristövaikutukset ja niiden hallinta, kuten esimerkiksi räjähteiden ja metallien ympäristökäyttäytyminen. Lisäksi ympäristöyksikössä on osaamista harjoitustoiminnan, ammusten hävittämisen, asejärjestelmien ja sotilaskaluston sekä kriisinhallintaoperaatioiden ympäristönsuojeluasioissa.

Ympäristöyksikön toisena tärkeänä tehtävänä on vastata Rakennuslaitoksen ympäristövastuun ja ympäristöjohtamisen kehittämisestä johdon linjaamalla tavalla. Tavoitteena on ISO 14001-standardiin pohjautuvan, toimintajärjestelmään integroidun ja energianhallintaosion sisältävän ympäristöjohtamisjärjestelmän käyttöön ottaminen lähivuosina. Laitoksen toiminnan merkittävimmät ympäristövaikutukset liittyvät kiinteistöjen energiankulutukseen ja energiantuotannon päästöihin. Avustamme muita toimialoja polttonesteiden ja muiden kemikaalien hallintaan liittyvissä asioissa.

 

Pilaantuneet maat

Ympäristöpalvelut ohjaa ja koordinoi puolustusvoimien rahoituksella toteutettavia maaperän ja pohjaveden pilaantuneisuuden tutkimus- ja kunnostusprojekteja. Vuosittain toteutetaan kymmeniä tutkimuksia ja muutamia laajempia maaperän kunnostuksia. Yleisimmin pilaantuminen johtuu raskasmetalleista (mm. ampumaradoilla lyijy) sekä öljystä (mm. polttoaineen varastointi). Viime vuosina on kunnostettu myös useita pohjavesialueille sijoittuneita vanhoja kaatopaikkoja. Yleensä kunnostustarpeen laukaisee merkittävä ja kiireellinen ympäristövahinko, alueesta luopuminen tai viranomaisvaatimus.

 

Ampumaradat

Puolustusvoimien toiminta ampuma- ja harjoitusalueella tai ampumaradalla aiheuttaa ympäristövaikutuksia. Haitta-aineiden pääsy maaperään, pintaveteen tai pohjaveteen voi pilata ympäristöä ja vakavimmillaan aiheuttaa terveyshaittaa. Toiminta-alueen sijainti suhteessa ympäröivään asutukseen ja ympäristön erityispiirteet ratkaisevat, miten todennäköisiä ja merkittäviä vaikutukset ovat. Puolustusvoimien ja Puolustushallinnon rakennuslaitoksen ympäristöasiantuntijat ovat selvittäneet ampumaratojen ympäristövaikutuksia aktiivisesti 1990-luvulta lähtien. Ampumaradoista voi aiheutua ympäristövaikutuksia meluhaittojen seurauksena tai luotien sisältämän lyijyn päätyessä maaperään sekä pinta- ja pohjavesiin.

Puolustusvoimien ampumaradat ovat ympäristölupavelvollisiksi ja luvissa edellytetään ympäristönsuojelulain mukaisesti parhaan käyttökelpoisen tekniikan (Best Available Techniques - BAT) käyttämistä. Vuonna 2010 käynnistettiin Puolustusvoimien aloitteesta kansallinen BAT-selvitystyö, jonka tarkoituksena on määrittää parhaat käyttökelpoiset tekniikat sekä myös käytännöt ulkona sijaitsevien ampumaratojen ympäristövaikutusten hallintaan. Selvityksestä valmistui ympäristöhallinnon julkaisema opas syyskuussa 2014. 

Puolustusvoimat on laatinut ampumaratojen ympäristönsuojelun parantamiseksi kokonaiskehittämissuunnitelman, jonka tavoitteena on nostaa ampumaratojen ympäristönsuojelun taso niille annettujen ympäristölupien ja BAT-periaatteiden mukaisiksi vuosien 2012–2018 aikana. Hankkeen rahoituksesta on vastannut puolustusvoimat ja Senaatti-kiinteistöt. Puolustusvoimien ampumaratojen ympäristönsuojelun parantamishankkeen koordinoinnista vastaa Rakennuslaitoksen ympäristötoimiala.

 

Ampuma- ja harjoitusalueet

Ampuma- ja harjoitusalueet jaetaan käyttötarkoituksen mukaan ampuma- ja harjoitusalueisiin, joilla ammutaan myös raskailla aseilla ja suoritetaan suurempia räjäytyksiä, sekä harjoitusalueisiin, joilla harjoitellaan muita sotilaan perustaitoja pääsääntöisesti käsiasein. Ampumarata-alueista neljännes ja merkittävistä ampuma- ja harjoitusalueista yhdeksän sijoittuu pohjavesialueille.

Puolustusvoimat on laatinut selvityksen ampuma- ja harjoitustoiminnan ympäristönsuojelun kehittämistarpeista, jonka tulosten perusteella on käynnistetty ohjelma yksittäisten ampuma- ja harjoitusalueiden ympäristön tilan tapauskohtaiseksi selvittämiseksi. Merkittävimmille toiminta-alueille on laadittu ympäristöselvitykset, joissa arvioidaan toiminnan vaikutukset maaperään, pohjaveteen, pintavesiin ja ilmaan. Ympäristöselvitys toimii lähtötilanteena toiminnan riskien kartoituksessa ja ohjaa siten ympäristönsuojelun jatkokehittämistä sekä toimii tarkkailuohjelmien laatimisen perustana.

 

Ympäristötarkkailu

Ympäristöpalvelut ohjaa keskitettyä valtakunnallisen ympäristötarkkailujärjestelmän luomista ja koordinoimista. Tähän liittyy tiiviisti myös ympäristötiedon paikkatietojärjestelmän kehittäminen. Kohdekohtaisten tarkkailuohjelmien päivitystyössä hyödynnetään ampuma- ja harjoitusalueiden ympäristöselvitysten tuloksia. Ympäristön kannalta tärkeimmille ampuma-alueille laaditaan koko alueen ja sen toiminnot kattavia pinta- ja pohjavesitarkkailuohjelmia. Vuositarkkailun lisäksi alueilla suoritetaan usein tarkentavia pinta- tai pohjavesitutkimuksia, joiden tulosten perusteella on mahdollista säätää tarkkailuohjelmien painopistealueita ja peittävyyttä.