Johtajan katsaus 2019

Matias Warsta

Rakennuslaitoksen kannalta vuoden 2019 merkittävin uutinen kuultiin keväällä, kun hallitusohjelmaan sisältyi kirjaus Puolustuskiinteistöjen perustamisesta. Puolustuskiinteistöt olisi Senaatti-konserniin kuuluva tytärliikelaitos, joka vastaisi Puolustusvoimien ja sen eräiden läheisten kumppaneiden toimitiloista. Rakennuslaitoksen koko toiminta siirtyisi Puolustuskiinteistöihin taikka konsernipalveluna Senaatti-kiinteistöissä tuotettavaksi. Rakennuslaitos virastona lakkautettaisiin. Puolustuskiinteistöt tarjoaisi uusia työkaluja Puolustusvoimien ja sen kumppaneiden tilojen tehokkaalle järjestämiselle kaikissa turvallisuustilanteissa. Yksinkertaistanut yhden kumppanin toimintamalli vähentäisi neuvottelu- ja sopimusrajapintoja sekä mahdollistaisi nykyistä paremmin rakennusten ja rakenteiden koko elinkaaren aikaisen hallinnan optimoinnin. 

Puolustuskiinteistöjen perustamisen yhteydessä on mahdollista entisestään kehittää palveluntuotannon ja manageroinnin organisaatiorakennetta. Tavoitteena on valmiuden ja varautumisen mahdollistava malli, joka tukee valtakunnallisesti yhdenmukaista palveluiden laatua paikalliset erityispiirteet huomioiden. Puolustuskiinteistöt-hankkeella haetaankin varautumisen ja asiakaskokemuksen kehittämistä taloudellisuudesta tinkimättä. Uudistuksella ei tavoitella henkilöstön vähennyksiä. Puolustuskiinteistöt-hanke lähti vuonna 2019 hyvin käyntiin ja joulukuussa 2019 Talouspoliittinen ministerivaliokunta linjasi uudistuksen suunnitteluperiaatteita. Hankkeen tavoitteena on, että Puolustuskiinteistöt aloittaisi toimintansa vuoden 2021 alussa.

Rakennuslaitos aloitti vuonna 2019 uuden vuonna 2018 valmistuneen strategiansa toimeenpanon. Euroopan ja Itämeren alueen muuttunut turvallisuustilanne on johtanut valmiuden tehostamisen toimenpiteisiin koko puolustushallinnossa mukaan lukien Rakennuslaitos. Puolustusministeriö on tulosohjauksessaan painottanut entistä enemmän poikkeusoloihin ja normaaliolojen häiriötilanteisiin varautumisen merkitystä. 

Rakennuslaitoksen valmiuden kehittämisessä korostettiin vuonna 2019 koko henkilöstön ja erityisesti johdon sitoutumisen merkitystä. Ylläpidon suunnittelussa ja hankinnoissa huomioitiin entistä paremmin varautumisen tarpeet. Valmiudellisesti keskeisin asia on ollut Rakennuslaitoksen henkilöstön käyttö häiriötilanteessa ja tähän liittyvä suunnittelu sekä varautuminen. Sotataloussopimuksen päivitys saatiin allekirjoitusvaiheeseen. Uusi kriisiviestintäohje otettiin käyttöön syksyn alussa. Rakennuslaitoksen tilannekuva liitettiin osaksi puolustusvoimien tilannekuvaan.

Hallitusohjelman vaativat ilmastotavoitteet tarjoavat jatkossa puolustushallinnolle mahdollisuuden parantaa varuskuntien energiaomavaraisuutta, huoltovarmuutta ja häiriönsietokykyä, kun päästövähennysten toteuttaminen tulee joka tapauksessa edellyttämään merkittäviä muutoksia energiajärjestelmään. Puolustusministeriö valmisteleekin kehittämishanketta, jolla Puolustusvoimien kiinteistöjen energiahuollon resilienssiä voitaisiin lisätä: loistava mahdollisuus myös Rakennuslaitokselle tai sen mahdolliselle seuraajalle Puolustuskiinteistöille.

Vuosi 2019 oli Rakennuslaitokselle taloudellisesti haastava. Viime vuosien säästötoimenpiteet ovat kaventaneet laitoksen taloudellista liikkumavaraa, jolloin esimerkiksi tavanomaisiin sään vaihteluihin liittyviin muuttuviin kustannuksiin on ollut entistä haastavampi varautua. Talven 2019 suuret lumimäärät tietyissä osissa Suomea aiheuttivat satoja tuhansia euroa ennakoitua korkeampia kustannuksia. Rakennuslaitos ja sen pääasiakas Puolustusvoimat kehittivätkin vuoden aikana toimintamallia siten, että poikkeukselliset muuttuvat kuluerät voitiin erikseen laskuttaa. Tämä mahdollisti alijäämän välttämisen ilman merkittäviä palvelunostojen leikkauksia loppuvuonna eli normaalit sopimusvelvoitteet pystyttiin täyttämään.

Rakennuslaitos teki vuonna 2019 hyvin lähellä nollaa olevan tuloksen. Näin ollen vuosi oli taloudellisesti onnistunut. Laitoksen rahoitustaso on vaarassa käydä riittämättömäksi kattamaan täysimääräisesti sopimusvelvoitteita. Rakennuslaitoksen kustannustason nousu on rajoitettu elinkustannusindeksiin ja valtion säästötoimenpiteet on leikattu sellaisenaan tuloista. Kilpailutettujen palvelujen ja hankintojen osuus kaikki kustannuslajit mukaan lukien oli 77 % (78) kokonaiskustannuksista vuonna 2019 ja näiltä osin hintakehitys on viime vuosina ollut elinkustannusindeksiä nopeampaa.

Rakennuslaitoksen palvelutuotannon pysyvät säästöt vuosina 2014 – 2019 ovat yhteensä 22,9 milj. euroa. Säästöt muodostuvat kevään JTS 2014 sisältyvän säästöohjelman sekä valtionhallinnon keskitettyjen säästötavoitteiden toteuttamisesta. Rakennuslaitos toteutti kaikki sille asetetut säästövelvoitteet. Leikkausten jälkeen nykyisellä rahoitustasolla jatkettaessa vaarana on kiinteistöjen korjausvelan määrän kasvu.

Rakennuslaitoksen kustannustehokkuus on erinomaisella tasolla ja parantunut vuosi vuodelta. Kiinteistönhoidossa hintojen kehityksen ero markkinoiden hintakehitykseen vuonna 2019 oli -0,83 % ja siivouspalveluissa -1,3 %. Oman palveluntuotannon mitoitusta on jatkuvasti kehitetty. Vuonna 2019 valmistui mm. esitys työntekijöiden nimikkeiden valtakunnallisesta harmonisoinnista, jolla resurssien suunnittelua selkiytetään. 

Ulkoistetussa palveluntuotannossa keskitetty hankintojen ohjaus on entisestään jouhevoittanut toimintaa ja mahdollistanut varautumista koskevien elementtien aiempaa paremman sisällyttämisen hankintaprosessiin. Yhteistyö turvallisuustoimialan kanssa on kehittynyt. Tärkeimpien palveluntuottajien kanssa laaditaan erilliset varautumissopimukset.
Tiettyjen maantieteellisten alueiden palveluhankinnoissa on havaittu haasteita kunnollisen kilpailutilanteen luomisessa. Erityisesti hajallaan sijaitsevat etäkohteet ja turvallisuuden kannalta kriittiset kiinteistöt on sekä varautumisen että taloudellisen tehokkuuden näkökulmasta parempi hoitaa itse. Siksi Rakennuslaitos on jatkanut hallittua palveluntuotannon kotiuttamista. Energiatehokkuuden parantamisesta on haettu pysyviä säästöjä. 

Kertomusvuoden aikana valmistui 24 rakennushanketta, ja investointien kokonaismäärä oli n. 75 milj. euroa. Hankesuunnitelmia ja tarveselvityksiä oli käynnissä yhteensä 30 kpl, hankearvoiltaan yhteensä 62,9 milj. euroa. Hankesuunnitelmia valmistui 14 kpl arvoltaan yhteensä 114,4 milj. euroa. Lisäksi Rakennuslaitos jatkoi erityiskohteiden kehittämissuunnitelmien laatimista sekä osallistui strategisiin hankkeisiin (HX ja Laivue 2020) asiantuntijana. 

Rakennuslaitoksesta on kehittynyt koko valtionhallinnonkin huomioiden poikkeuksellinen ympäristöpalveluiden järjestämisen osaamiskeskus. Pilaantuneiden maa- ja vesialueiden kunnostuksen lisäksi osaamista on viimeisen vuosikymmenen aikana rakentunut energeettisten materiaalien ympäristövaikutusten hallintaan, ampumaratojen ja ampuma- ja harjoitusalueiden ympäristönsuojelurakenteiden rakennuttamiseen, riskinarviointiin ja ympäristötarkkailuun. Lisäksi Rakennuslaitos on kehittänyt puolustushallinnon päästölaskentaa ja ympäristöjohtamista laajemminkin. Jätehuollon kehittäminen kuuluu luontevasti Rakennuslaitoksen osaamiseen. Vuoden 2019 aikana Rakennuslaitos on kehittänyt omaa ympäristöjohtamisjärjestelmäänsä sekä tukenut Puolustusvoimien ympäristöjärjestelmän kehittämistä. Vuonna 2019 toteutettiin maaperän kunnostuksia massanvaihtotekniikalla 9 kohteessa. Ympäristöteknisiä tutkimuksia tehtiin 14 kohteessa. Päästö- ja vaikutustarkkailun piirissä on yli 70 kohdetta tai aluetta. Ampumaratojen kunnossapitoon luotiin toimintamalli, jolla vastataan radoilla esille tuleviin erilaisiin huoltotarpeisiin koordinoidusti.  Ympäristöselvitykset on nyt laadittu kaikille merkittäville ampuma- ja harjoitusalueille.

Rakennuslaitoksen kokonaisliikevaihto vuonna 2019 oli 157,1 milj. euroa. Liikevaihto kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 2,7 milj. euroa eli 1,7 %. Puolustusvoimien osuus laskutettavista tuloista oli 82 % eli 128,7 milj. euroa. Puolustusvoimille palautettiin ylijäämän palautuksena 0,3 milj. euroa.  

Rakennuslaitoksen ylläpitovastuulla oleva huoneistoala säilyi lähes edellisen vuoden tasolla ja oli 2,61 milj. m2 (2,62 milj. m2). Puolustushallinnon osuus oli 2,47 milj. m2.

Rakennuslaitoksen organisaatiota kehitettiin vuoden 2020 alusta voimaan tulleella uudistuksella. Organisaatiouudistus kohdistui pääosin keskusyksikköön, mutta samalla palveluyksiköihin sijoitettuja keskitetysti johdettuja hallintopalveluiden työntekijöitä siirrettiin keskusyksikköön hajasijoitettuina työntekijöinä. Rakennuslaitokseen perustettiin apulaisjohtajan ja operatiivisen johtajan tehtävät. Samalla toimialojen keskijohtoa järjesteltiin uudelleen. Uudistuksella parannettiin laitoksen johtamisen toimintavarmuutta ja lisättiin kykyä osallistua Puolustuskiinteistöt-hankkeen valmisteluun. 

Vuonna 2019 jatkettiin Valtion turvallisuusverkon käyttöönottoprojektia (TUVE) ja Rakennuslaitoksen digitaalisen suorituskyvyn parantamiseen tähtäävää RAKDIGI –hanketta. TUVE-palvelut ovat tulleet laitoksessa asteittain käyttöön helmikuun 2020 aikana. TUVE-palvelut parantavat Rakennuslaitoksen edellytyksiä jatkaa toimintaa häiriötilanteissa sekä parantaa kykyä suojata tietoa asianmukaisella tavalla.

Rakennuslaitoksen henkilötyövuosimäärä oli kertomusvuonna 675 (673) eli pitkään jatkunut laskeva trendi päättyi. Henkilöstön keski-ikä on hieman laskenut ollen nyt 50 v 6 kk (51 v 6 kk). Samalla on todettava, että seuraavan viiden vuoden kuluessa erittäin merkittävä osa laitoksen henkilöstöstä saavuttaa eläkeiän, mikä tulee muodostamaan suuren haasteen laitoksen osaamisen ja henkilöstöresurssien turvaamisessa.

Asiakastyytyväisyyden käyttäjätyytyväisyysindeksi oli 3,89 (3,92) asteikolla 1-5. Tulostavoite oli 3,9. Tilaaja-asiakkaiden tyytyväisyys oli 3,71 (3,84). Tulostavoite oli 3,8. Asiakastyytyväisyydessä oli siis havaittavissa hienoista laskua, mutta se oli kokonaisuudessaan yhä hyvällä tasolla.
Työtyytyväisyys laski hieman edellisvuodelta ja oli 3,5 (3,6). Tavoite oli 3,6. Puolustuskiinteistöt-hanke mahdollisesti vaikutti vastauksiin, sillä laskua oli erityisesti palvelussuhteen pysyvyyttä koskevassa kysymyksessä. Häirintätapauksiin liittyvien havaintojen määrä edellyttää johdon toimenpiteitä vuonna 2020.

Rakennuslaitoksen johtaja vaihtui syksyllä 2019 pitkäaikaisen johtajan Pekka Salojärven jäätyä ansaitulle eläkkeelle ja allekirjoittaneen aloitettua uutena johtajana 1.11.2019. Väliajan johtajan tehtävää hoiti ansiokkaasti ylläpidon johtaja Ari-Pekka Laxén. 

Lämpimät kiitokset kaikille Rakennuslaitoksen asiakkaille sekä koko henkilöstölle onnistuneesta vuodesta 2019.

Matias Warsta 
Johtaja